Sivut

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Minä ja hän -meidän tarina

Nyt on se hetki, jota oon siirtänyt jatkuvasti. Tarkoituksena oli kertoa jo raskausviikon 12 jälkeen kuka täällä oikein kirjoittaa, mutta hetki on vaan siirtynyt ja siirtynyt. Nyt se tuntuu luontevalta ja on kiva päästä kirjoittamaan niin, ettei tartte miettiä mitä paljastaa ja mitä ei. Kirjoitin toisella nimelläni ennen ja 23 vuotta tulee täyteen ensi kuussa. Muuten kaikki mitä olen kirjoittanut, on ollut ihan paikkaansa pitävää. Kerron aika pääpiirteissään siitä mitä teen yms., mutta vähän enemmän mun ja mieheni historiasta yhdessä.

Olen siis 22-vuotias espoolainen. Olen töissä vaatekaupassa myyjänä ja opiskelen vikaa vuotta sosionomiksi. Oon aina ollut lapsirakas ja toivonut, että musta tulee äiti nuorena. Nuorena ja nuorena, mutta 23-vuotiaana oon toivottavasti kahden ihanuuden äiti! <3

Menin naimisiin 12.12.2012 elämäni miehen, Jessen kanssa. Ollaan tunnettu seiskaluokasta lähtien ja erityisen läheinen Jesse oli mulle ysiluokalla. Jaettiin asioita, Jessen kanssa oli helppo puhua. Mentiin eri kouluihin eikä nähty pitkään aikaan. Tavattiin "uudelleen" kaverin synttäribileissä alkuvuodesta 2010 ja se tuntui rakkaudelta ensisilmäyksellä. Jesse oli siihen aikaan intissä, mutta aina lomilla nähtiin ja juhlittiin ja pidettiin hauskaa. Siitä lähtien ollaan oltu yhdessä. Voisin kertoa tätä lovestoryä vielä pidemmän kaavan mukaan, mutta se voi kuulostaa aika kliseiseltä ja aiheuttaa joillekin ällösöpö-oksennusrefleksin :D Toisaalta, se kertoo paljon siitä millainen mä oon. Oon just sellainen ällösöpöilijä, rakkaudentunnustaja, joka pitää lähellä.

 

































Meidän suhde on hyvä, tosi hyvä. On kiva kuulla Jessen vastaus, kun joku kysyy miten meillä menee. Esimerkiksi ekassa neuvolassa mun sydän suli, kun Jesse sanoi, ettei meillä voisi mennä paremmin ja kertoi miten onnellinen on.

Muutettiin virallisesti yhteen tammikuussa 2011, mentiin kihloihin helmikuussa 2012 ja naimisiin "hetken mielijohteesta" joulukuussa 2012. Tarkoituksena oli pitää kesähäät elokuussa 2013, mutta jotenkin innostuttiin ajatuksesta 12.12.2012. Niin me päätettiin noin kuukautta ennen tuota päivää, että mennään naimisiin ja vietetään elokuussa varsinainen hääjuhla. Nyt se suunnitelma on vaihtunut vauvojen myötä. Tarkoituksena on juhlia häitä elokuussa 2014. Niin se elämä kuljettaa ;)

Saatiin tietää tästä raskaudesta kaksi päivää häiden jälkeen. Se tuntui epätodelliselta, pelottavalta ja kuitenkin tosi ihanalta. Olin jo melkein varma, että taas tapahtuu jotain kamalaa, mutta seuraavaksi saatiinkin tietää kaksosista ja sitten identtisyydestä. Yritettiin raskautta 1,5 vuotta ja saatiin 2 keskenmenoa. Se aika on pitänyt sisällään kaikenlaista. Isoja vastoinkäymisiä ja suurta surua, mutta toisaalta se on vahvistanut meitä tosi paljon. Tuntuu, että selvitään mistä vaan yhdessä. Hauskaa on se, että olin just ennen tämän raskauden varmistumista lääkärissä saamassa lähetettä lapsettomuustutkimuksiin. Lääkäri sanoi, että tee kotona vielä varmuuden vuoksi raskaustesti ja sitten laitetaan lähete menemään. Lähete ei ikinä lähtenyt, koska suureksi yllätykseksi olin raskaana!

Meillä on molemmilla aivan ihanat perheet. Asutaan molempien vanhemmista alle kilometrin päässä. Mun veljellä on lapsia, joten isovanhemmuus on mun vanhemmille tuttu juttu, mutta Jessen vanhemmille ihan uutta. Kaikki on tosi innoissaan ja haluavat hankkia jotain vauvoille. Jessen vanhemmat haluaa ostaa pinnasängyt. Hoitotarjouksia on tullut joka suunnalta, ihana tietää, että apua on tarjolla! 

Tällainen on meidän tausta.

Nyt odotellaan innolla ja jännityksellä mitä kevät ja kesä, erityisesti elokuu tuo tullessaan! xxxx







4 kommenttia:

  1. Onnea raskauteen! Olen seurannut sun blogia alusta asti ja aina meinannut jotain kommentoida. Olen itsekin saanut 2 keskenmenoa ja nyt odotan vauvaa, jonka laskettu aika on noin viikko sun jälkeen:) Hauska lukea sun kokemuksia, kun itse voin kaikkeen samaistua. Itsellä siis viikkoja nyt 17+4 ja LA on 29.8:) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! :) Kiva kuulla, että oot ollut mukana alusta asti. Kaikkea hyvää myös sun odotukseen :) Jee me elo-mammat!

    VastaaPoista
  3. Löytyy osittain yhtäläisyyksiä! Keskenmenoja tai muita ei oo sattunut eteen, mutta me yritettiin vuoden verran lasta ja kun luovutettiin niin tuli raskaaksi.

    Mun vanhempien luo on noin 30 minuutin ajomatka, mut A:n molemmat vanhemmat asuu tässä lähellä ja sekä sen siskolla, että vanhemmalla veljellä on lapsi, joten isovanhemmuus on A:n vanhemmille tuttua, mutta mun vanhemmille ihan uus juttu. :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sorry Janna, sun kommentti on mennyt multa ihan ohi :(
      Yhtäläisyyksiä tosiaan, niin sitä tapahtuu, kun vähiten sitä osaa odottaa. Oon kuullut monelta muulta samaa, heti kun lakkaa "yrittämästä" niin tärppää. Onnea raskaudesta hurjan paljon! :)
      Hienoa, että teilläkin on läheiset lähellä!

      Poista

Kiitos kommentista! <3