Sivut

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Vauva-arki: refluksivauvojen kanssa

Hetken aikaa meni refluksin suhteen jo paremmin. Puklailua ei ole ollut missään vaiheessa, nieleskely ja hengityksen haukkominen vähentyi maidonsakeuttajan avulla merkittävästi. Luulin jo, ettei tarvitse koko ajan olla niin peloissaan ja varuillaan, mutta taas on suunta huonompaan...

Toissailtana ajateltiin testata uutta itkuhälytintä, vaikka mentiinkin vaan olkkarista keittiöön. Syötiin Jessen kanssa ja pojat nukkui olohuoneessa. Aloin kuuntelemaan hälyttimestä kuuluvaa outoa, tasaista nikottelua ja aika nopeasti tajusinkin mihin se liittyy ja juoksin olohuoneeseen. Theo näytti uhkaavasti samalta kuin Jimi silloin, kun piti soittaa ambulanssi. Onneksi tiesin tällä kertaa mistä se johtuu ja osasin auttaa. Nostin Tepin rauhallisesti rintaani vasten ja Jesse taputti ja silitti selästä. Aika nopeasti Tepi sai taas kunnolla henkeä. Tuli elävästi mieleen Jimin paha "kohtaus" :( Niin luulin, että pahin oli jo takana päin sen episodin jälkeen.


Eilen illalla molemmilla pojilla tuli vielä muutama lievempi sanotaan nyt "refluksikohtaus", mutta siihen liittyi ainoastaan nieleskelyä ja hetkellinen nopeampi haukkominen. Yö meni hyvin ja pojat nukkuivat 6 tuntia putkeen ja herättiin vain kerran syömään.

Aloitettiin vellit noin viikko sitten ja alkuun meni hyvin. Aloitettiin maissivellillä, mutta kokeiltiin viiden päivän jälkeen riisivelliä, koska refluksioireet tuntuivat pahenevan. Riisivellin aikaan, nyt pari päivää, oireet on olleet pahimmillaan. Henkisesti ollaan refluksin suhteen ihan loppu. Meille sanottiin sairaalasta, että vellit luultavasti auttaa refluksiin, kun se on jo sen verran paksua tavaraa. Nyt olo on aika toivoton, kun vellit on vieneet vointia vaan huonompaan.

Maito sakeutetaan Nutrilonin sakeuttajalla. Sen ansiosta maidosta tulee vähän paksumpaa eikä se nouse takaisin ylös niin helposti. Sakeuttajan käytön takia pojat syö nykyään pelkästään pullosta. Äidinmaitoa noin 40% ja Nania noin 60% päivän syömisistä. Pumppaan ahkerasti siis edelleen, katsotaan miten kauan maitoa vielä tulee.  

Refluksi vaikuttaa suuresti meidän arkeen, kaikkeen mitä tehdään. Ensinnäkin pelko ja huoli on mukana jatkuvasti. Aina, kun menen tarkistamaan, että kaikki on hyvin, näen mielessäni miltä Jimi näytti ensimmäisen kohtauksen sattuessa. Aamulla toisen pojan ollessa aamupesulla ja toisen nukkuessa, joudun laukkaamaan vähän väliä tarkistamaan voinnin. Kun syötän toista ja toinen on jo syönyt, olen varuillani syöneen kanssa, koska en pysty häntä pitämään pystyasennossa syöttäessäni toista. Laitan pojan syönnin jälkeen yleensä sitteriin, koska sen saa niin hyvään asentoon. Kun teen aamiaista keittiössä, ramppaan joka toinen minuutti katsomassa onko kaikki hyvin. En ole uskaltanut nyt pariin päivään lähteä kotoa mihinkään yksin poikien kanssa, kun oireet on pahimmillaan. Erityisesti vaunuilu on hankalaa, kun kopat on vaakatasossa (tänään tosin yritetään fiksailla Jessen kanssa jotain koppien alle, että olisivat edes vähän pystymmässä). Poikia ei uskalleta ottaa hoitoon, koska pelätään kohtausta. Eikä me uskalleta jättää poikia hoitoon, koska pelätään niin paljon.

Itkuhälyttimestä on ollut iso apu. Voi kuulostaa hassulta, että 58 neliöisessä asunnossa tarvitaan itkyhälytintä, mutta se on iso pelastus! Pidän sitä mukana aina, kun pojat on eri huoneessa kuin minä. Yöllä, kun pumppaan olohuoneessa niin se on mukana, koska Jesse ei herää kohtaukseen liittyvään hengenhaukkomiseen eikä edes poikien itkuun. Sekin on stressaavaa ja näin ollen joudun olemaan tuplasti valppaampi ja yöunet kärsii.

Meillä on onneksi huomenna kontrolli lastenpolille refluksin takia. Ei siellä varmaan mitään mullistavaa voida tehdä, mutta jos jotain apua ja vinkkejä saatais. En jaksaisi enää pelätä jokaista liikettä ja kuunnella vauhkona hengitystä. Olisi kiva vaan saada nauttia poikien vauva-ajasta... xxxx 

11 kommenttia:

  1. Voi ei, jaksamisia sinne. Kyllä se siitä vielä helpottaa!

    VastaaPoista
  2. Voimia! Teillä on aivan ihanat pienet pojat ja ihana blogi! <3

    VastaaPoista
  3. Täällä myös refluksi vauva historia. Kerro jos kaipaat juttu seuraa :)

    VastaaPoista
  4. Apteekista saa Gaviscon nimistä.lääkettä ilman reseptiä. Se on nestemäistä ja tekee vaahdon vatsalaukkuun eikä ruoka pääse nousemaan niin pahasti sitten. Meillä noin 8krt päivässä ruokailun päälle 1ml ruiskulla. Helpotti - paljon.

    VastaaPoista
  5. Varmasti tosi stressaavaa olla koko ajan huolissaan. Pidä ihmeessä poikia sitterissä, siinähän se asento tosiaan on parempi - ja miten olisi rintareppu? Mä olen varmaan jo aikaisemminkin mainostanut, mutta niitä on tosiaan kaksosillekin, meillä oli weego -merkkinen, joka toimi tosi mukavasti.

    Oletteko kokeilleet välillä syöttää sitterissä tai imetystyynyn päällä (jos teillä on tyyny) molempia yhtäaikaa? Sitterissä ei pääse sylittelemään, mutta tyynylle saa aika hyvään pystyasentoon ja puoliksi syliin samalla kaksi vauvaa kerralla. Tyyny siis omien polvien päällä, vauvat selällään tyynyllä, kasvot itseä kohti ja jalat omaa mahaa kohti tai käsivarren alta sohvan selkänojaa kohti - onpas järkyttävän hankala selittää. ;) Toivottavasti siellä polilla osaavat tosiaan antaa vinkkejä - ja joka tapauksessa, jossain vaiheessa se tulee helpottumaan, kun vaan sinne saakka jaksatte, tsemppiä ja voimia kovasti!

    VastaaPoista
  6. Jaksamisia! <3 Meidän tyttö puklaili pienenä kanssa melko paljon. Muutamia kertoja se tapahtui juuri kun oltiin vaunuilemassa tai neiti makasi sängyllä, kun minä olin keittiössä. Oli ihan kauheaa kuunnella sitä kun toinen ei saa kunnolla henkeä ja vain odottaa tarvitseeko soittaa ambulanssia vai meneekö se ohi. Itsekään en uskaltanut lähteä sitten yksin kauppaan ym kun pelotti niin paljon! Tässäkin asiassa aika ratkaisee.

    VastaaPoista
  7. Voi ei :( eiköhän teitä ole jo koeteltu tarpeeksi..? Meillä ei ollut poikien kanssa (onneksi) mitään refluksijuttuja mutta voin vaan kuvitella minkälaisen lisän se tuo jo muutenkin hektiseen kaksosarkeen! Voimia teille ja yritä ajatella positiivisesti ja nauttia pojista jos vain mitenkään mahdollista kaiken rumban keskellä. Äläkä unohda itseäsi ja omaa jaksamistasi :) suloisia pieniä <3

    VastaaPoista
  8. Moi. Olen löytänyt blogisi ihan sattumalta. Itselläni on 9kk ikäiset keskosina joulukuussa 2012 syntyneet kaksospojat, joilla molemmilla refluksia. Tiedän miltä tuntuu olla lopulta aika yksin asian kanssa ja ympäristön reaktiot helposti tahattomastikin vähättelevät asiaa. Jos haluat vertaistukea, vinkkejä jne.ota yhteyttä. Olisin itse kaivannut vastaavaa pahimpina refluksijaksoina. Mun s-posti: hennamaa@gmail.com

    Toivotan parempia kausia ja tsemppiä jokatapauksessa!

    VastaaPoista
  9. Voi kovasti tsemppiä sinne teille miehes kanssa! :) Mulla olis haaste sulle mun blogissa jos jaksat tehdä.

    h-ihanaelama.blogspot.fi

    VastaaPoista
  10. Tsemppiä kovasti! Mä mietin usein, onkohan tuolla meidän pienimmällä refluksia myös, kun puklaa ihan kamalasti ja just kaikkee nieleskelyä, kakomista yms. Toistaiseksi pärjätään kuitenkin, toivon ettei ainakaan pahemmaksi mee. Neukusta lupasivat alkaa tutkimaan jos ei 4kk:n mennessä rauhoitu.

    VastaaPoista
  11. Moikka! Saako kysyä milloin teidän poikien refluksi helpotti lopullisesti? Auttoiko teillä joku lääkitys vai oliko kyseessä allerginen refluksi? Oliko teillä muita allergioita pojilla lisäksi? Itsellä tällä hetkellä aikalailla sama tilanne ja tuntuu toivottomalta...Meillä siis 3,5 kk ikäiset kaksoset (korjattu ikä 2 kk), joilla molemmilla todettu maitoallergia ja silent-refluksi. Maidoton korvike ei vienyt refluksia pois eikä Nexium-lääkkeestäkään tunnu olevan apua :( Molemmat olisivat mieluusti vain pystyasennossa koko ajan eikä makuulla olo oikein luonnistu lääkityksestä huolimatta. Vertaistukea ei kauheasti ole saatavilla ja kaikki vain ihmettelevät kun vauvat eivät viihdy makoilemassa ollenkaan :/

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3